Suomen Covid -yhdistys ry haluaa tuoda toisen näkökulman Ilta-Sanomien (25.1.2024) artikkeliin Long Covidin vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin. Alunperin Aftonbladetissa julkaistussa jutussa ylilääkäri ja professori Kristian Borg Karoliinisesta instituutista kertoo huolensa koronavirusinfektion aiheuttamista pitkäaikaisista kognitiivisista vaikutuksista, joiden seuraamuksia hoidetaan Tukholmassa toimivalla poliklinikalla edelleen jopa 4-5 uuden potilaan viikkotahdilla. Kaikkiaan klinikalle on lähetetty yli tuhat pitkittyneistä oireista kärsivää potilasta.
Artikkeliin oli haastateltu Suomesta HUS:n pitkittyneiden oireiden kuntoutuspoliklinikalla työskentelevää ylilääkäriä Helena Liiraa, joka kertoo, että Suomessa vastaavia havaintoja ei ole tehty eikä klinikalla hoidettavana olevilla potilailla ole voitu todeta vakavia neurologisia oireita laajoista tutkimuksista huolimatta. Toisaalta hän kuitenkin toteaa heti perään, että vaikka koronan sairastamisen jälkeen kärsisi neurologisista oireista, on ennuste hyvä ja niistä voi parantua ja kuntoutua. Epäselväksi jää kenelle jälkimmäinen viesti on tarkoitettu, jos suomalaisilla ei tällaisia oireita kerran ole.
Suomen Covid -yhdistyksellä on myös hyvä käsitys Suomen long covid -tilanteesta potilaiden näkökulmasta. Useimmilla yhdistyksen vapaaehtoisilla toimijoilla ja jäsenillä on long covid -diagnoosi ja lisäksi vertaistukiringissä sadat sairastuneet jakavat kokemuksiaan. Yhdistyksen käsitys on, että Ruotsissa todetut oireet ovat hyvinkin tavallisia Suomessa. Ja miksi ei olisi, sillä molemmissa maissa kiertäneet koronavariantit ja sairastuneiden fysiologia ovat pitkälti samanlaisia.
Yhdistys ei myöskään nopealla kyselykierroksella tunnistanut Liiran mainitsemia laajoja tutkimuksia vakavien neurologisten oireiden löytämiseksi. Todennäköistä on myös, että sairaimmat long covid -potilaat eivät ole edes kyenneet tulemaan klinikan asiakkaaksi tai saaneet sinne lähetettä aiemmin vaatimuksena olleen positiivisen PCR-testin takia. Klinikalla on tosin yhdessä vaiheessa tehty kognitiivisia testejä, mutta kaikki asiakkaat eivät näihin testeihin osallistuneet. Testauksen yhteydessä psykologi on kirjannut tarvittaessa esitietoihin tai tuloksiin poikkeamat kognitiivisissa toiminnoissa, joten on virheellistä väittää, ettei suomalaisen klinikan asiakkailla olisi kognitiivisia oireita.
HUS:n pitkittyneiden oireiden kuntoutuspoliklinikan käsitys long covid -potilaiden vähenemisestä voi johtua siitä, että monet sekä klinikalla jo vierailleet että uudet long covid -potilaat ovat ymmärtäneet, ettei klinikka tarjoa sellaista hoitoa, mitä he tarvitsisivat ja jättävät näin ollen suosiolla klinikan väliin. Yhdistys on tosin Liiran kanssa samaa mieltä siitä, että täyttä selvyyttä pitkittyneen koronataudin syistä ja biologisista seuraamuksista ei ole vieläkään saatu. Tämän epävarmuuden pitäisi kuitenkin tarkoittaa nimenomaan avoimuutta erilaisia oireita ja hoitokeinoja kohtaan. Yhdistys ei myöskään suosittele paniikkia, mutta huolissaan aiheesta pitäisi todellakin olla, kuten ruotsalaiset tutkijatkin toteavat.
—
Linkki Iltasanomien artikkeliin
Linkki Aftonbladetin artikkeliin (maksumuurin takana)
